Perusta

Hallitsenko omaa elämääni?

Lapset vaativat paljon ja koko ajan. Oman elämän kontrolli saattaa tuntua olevan muiden käsissä. Tunne arjen hallitsemattomuudesta vaatii energiaa. Toisaalta tässä tilanteessa ei kaikkeen pysty vaikuttaa. Itselle tärkeäksi näkökulmaksi totesin myös perheemme ulkopuolelta tulevat vaikutteet. Annanko muiden mielipiteiden hallita liikaa toimintaani ja lasteni elämää?

Arjen palikat

Alkuun mietin tätä kysymystä lähinnä ajankäytön kannalta. Onko elämässäni liikaa asioita, jotka vievät aikaani? Äidiksi tullessa karsin lähes kaiken ylimääräisen. Arki rauhoittuikin ihan uudella tavalla. Arki-illat eivät olleet enää täynnä ohjelmaa. Hoidettavia asioita ei ollut pitkää listaa odottamassa.

Aikaa ei kuitenkaan jäänyt yli. Lapsen hoitoon ja asioiden selvittämiseen meni paljon aikaa ja energiaa. Lapsi vaati paljon silloinkin, kun olisin itse kaivannut lepoa. Tätä ei voi nyt muuksi muuttaa. Se kuuluu vanhemmuuden pakettiin.

Rata_kulkee

Toisaalta rutiinit ja valmistelut antavat hallinnan tunnetta myös lapsiperhearjessa. Kun aika ei mene aamulla hanskojen ja vaatteiden etsimiseen, on oma fiilis paljon parempi. Toisaalta hoidettavia asioita, yllätyksiä ja kuormittavia tekijöitä voi ilmaantua kerralla ihan liikaa. Silloin hallinnan tunteen menetys voi viedä henkisiä voimavaroja todella paljon. Toki itsekin on saattanut haalia liikaa tekemistä ja puuhaa. Silloin karsiminen voi olla paikallaan.

Itsestä tuntuu, että lasten saanti on nimenomaan järkevöittänyt ajankäyttöä. Karsittuani lähes kaiken etukäteen olen ollut hyvin valikoiva uusien ajanvietteiden ottamisessa. Nyt tiedostan vielä paremmin, mitä haluan ja mistä nautin.

Vaikuttaja

Ajankohtaista itselleni oli kysymyksen pohtiminen vielä syvällisemmin. Kuinka paljon annan muiden mielipiteiden hallita omaa tai lasteni elämää? Olin ajatellut olevani varsin itsenäinen ja suorasukainen. Oli kieltämättä vaikea tunnistaa ja tunnustaa, miten paljon mm. muiden mielipiteet vaikuttavat. Haluan olla kunnollinen vanhempi muiden silmissä, jolla on “oikein” toimivat lapset. Jälkikäteen katsottuna se on joissain asioissa mennyt lapsen tarpeiden kuulemisen ohi. Tavallaan suren tätä, mutta toisaalta olen niissäkin asioissa tehnyt silloin parhaan ymmärrykseni mukaan. Lisäksi voin todeta, että olen nyt kasvanut vanhempana.

Tämä kysymys tuntui alkuun melkein liian yksinkertaiselta lapsiperhearjessa. Se vei kuitenkin suurten oivallusten äärelle. Kipeää ja hienoa. Sitä vanhemmuus muun muassa on.

Kokonaisuus

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s